Hyötyykö yhteiskunta vastuullisesta yritystoiminnasta?

Yrityksiä motivoidaan vastuullisuuteen muun muassa lupaamalla, että entistä paremmin voivat työntekijät tekevät parempaa työtä ja viihtyvät työssään; että investoinnit energiatehokkuuteen vähentävät kustannuksia; ja että vastuullisen yrityksen maine vetoaa nuoriin kyvykkyyksiin.

Yritykset kaipaavat kuitenkin tietoa siitä, missä vaiheessa investoinnit vastuullisuuteen alkavat maksaa itseään takaisin. Milloin vastuullisuus näkyy viivan alla?

Entä jos kysymmekin hiukan toisin: Millainen vastuullisuus on kannattavaa liiketoimintaa? Ja vielä: mitä hyötyä se tuottaa yhteiskunnalle? Onhan yksi vastuullisuuden keskeisistä ideoista se, että yritys maksimoisi sidosryhmille ja yhteiskunnalle tuottamansa hyödyt ja minimoisi haitat.

Vastuullisuustoimenpiteiden vaikutuksia on kuitenkin vaikea tutkia eivätkä toimenpiteiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt ole mitenkään yksiselitteisiä. Näin totesi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Coca-Cola Finlandin koollekutsumassa seminaarissa Vastuullisuus ja yritysten rooli. Siksi nyt etsitäänkin kuumeisesti mittareita, jotka avaisivat liiketoiminnan yhteyksiä sosiaaliseen vastuullisuuteen ja ympäristötoimenpiteisiin.

Minna Halme esitteli alustuksessaan kolme vastuullisuuden toteutustapaa: hyväntekeväisyys, vastuullisten toimenpiteiden integrointi yrityksen toimintaan ja innovointi. Näistä kaksi jälkimmäistä tuottavat tutkimusten mukaan enemmän kestävää lisäarvoa sekä yritykselle itselleen että yhteiskunnalle. Hyväntekeväisyys tuottaa tekijälleen ennen kaikkea mainehyötyä.

Tilaisuudessa heräsi vilkas, jopa kiivas keskustelu hyväntekeväisyydestä ja sen merkityksestä. Eivätkö yritykset saisi lahjoittaa varoja niitä tarvitseville järjestöille? Eikö juuri tänään tarvita yrityksiä paikkaamaan yhteiskunnan turvaverkkojen aukkoja? Mitä pahaa on siinä, että yritys haluaa olla hyvä?

Yritysten lahjoitukset esimerkiksi kehitysyhteistyö- ja pakolaisjärjestöille ovat varmasti enemmän kuin tervetulleita. Mutta lahjoituksilla ei ole juuri mitään tekemistä vastuullisen yritystoiminnan kanssa. Silti lahjoittaminen voi olla vastuullinen teko. Rahoittamalla esimerkiksi vesivarojen kestävää käyttöä koskevaa tutkimustoimintaa tai helpottamalla nuorten työllistymistä yritys vaikuttaa myös oman toimintaympäristönsä myönteiseen kehitykseen. Sijoittamalla toimintaympäristönsä hyvinvointiin yritys turvaa olemassaolonsa edellytyksiä. Lahjoitukset voivat siis välillisesti edistää bisnestä tai ainakin bisneksentekomahdollisuuksia.

Mikäli yritys haluaa jättää mahdollisimman myönteisiä jälkiä yhteiskuntaan, sen kannattaa valita vastuullisen liiketoiminnan kohteiksi sellaisia yhteiskunnallisia haasteita, jotka avaavat strategisia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaikilla toimialoilla vastaukset eivät ole yhtä ilmiselviä kuin esimerkiksi energiantuotannossa. Ihan joka yrityksestä ei ole kestävään kehitykseen liittyvien ongelmien ratkaisijaksi. Mutta matkan voi aloittaa kysymällä pari kysymystä: Millaisia myönteisiä vaikutuksia yrityksemme liiketoiminnalla on ihmisille ja ympäristölle? Miten näitä vaikutuksia voisi vahvistaa? Jos hyödyt ovat nähtävissä ja vaikutukset mitattavissa, liiketoimintalähtöinen vastuullisuus kasvattaa myös yrityksen mainetta hyvän bisneksen tekijänä.

14.9.2015